Syksyn tunnelmointia





Minulla on viharakkaussuhde syksyyn. Syksy on todella kaunis vuodenaika täynnä värejä, synkkyyttä, satokauden kukoistusta, mutta myös tautien kiertämisen aikaa. Nytkin olen ollut useamman viikon kunnon flunssassa. Joka aamu on melkein itkien raahauduttu töihin, töissä juotu finrexiä, inkivääriteetä ja buranaa, että selviäisi, kotimatkalla yritetään olla nukkumatta bussissa ja siirrytään kiukutellen kellariin auttamaan remontissa. Tortaina oli ensimmäinen inhimillisenoloinen päivä ja sopivasti myös tyven vaihe kellarin suhteen talkoolaistemme ollessa muissa hommissa ja miehen tehdessä siskoni miehen kanssa sähkötöitä. Lepo onkin tullut tarpeeseen ja pitkästä aikaa täällä on oikeasti paikkojakin ehtinyt siivoilemaan. Luonnollisesti turhaan - remontti- ja koirataloudessa pöly ja lika valtaa talon yllättävän nopeasti. Olen myös yrittänyt saada edes osan omenasadostamme talteen. Vaikka kaikki puumme ovat villiintyneet talon ollessa asumattomana, tuottavat ne hyvin satoa ja tuntuu häpeälliseltä antaa valtavien omenamäärien vain mädäntyä. Tänään olen istunut iltaa kuivaten omenia, mutta voisin opetella keittämään mehua ja tekemään hilloakin. Löytyykö keltään hyviä ohjeita?




Syksyn eduksi lasken myös kaivomme täyttymisen. Tänään kun alkoi ennusteiden mukaan yli viikon kestävä sadejakso ja kaivomme on ollut kovin tyhjän näköinen. Omavaraisuus kutkuttaa tässä asiassa molempien mieltä, mutta silti näin uusina vanhahkon talon omistajina kalvaa mieltä väistämättä myös huoli veden riittävyydestä. Pyykitkin kun pitäisi saada pestyä ja remontin valmistuttua tulee näillä vesillä peseydyttyä. Tosin tänä vuonna on ollut tavallista kuivempaa ja vesivarat muuallakin vähissä.

Ajattelin seuraavissa postauksissa kertoa tarkemmin ketä täällä kirjoittelee ja asuu, esitellä kellariremonttiamme mitä tehty ja miksi, miksi päädyimme ostamaan vanhan talon ja muuta sellaista. Mutta nyt toivottelen Teille hauskoja viikonloppuja!

Kommentit